Olo on kuin urheilijalla jolla on kaikki mahdollisuudet voittaa ja kaiken todennäköisyyden mukaan hänen pitäisikin niin tehdä, mutta jotain menee pieleen, hän ei vain voita vaikka kuinka repisi koska häneltä puuttui se "rentous" jonka avulla saavutetaan jo paljon. En tarkkaan tiedä mitä tuo rentous pitää sisällään, onko se vain itseluottamusta vai ihan vain tavallista rentoutta vai onko se jopa jotain täysin yliluonnollista lennokkuutta hoitaa asiansa, en tiedä.
Vertaukseni on siitä huono etten ole mitään voittamassa saati edes kilpailemassa, yritän vain kirjoittaa, mutta saadessani jotain aikaiseksi mieleni tekee oksentaa, niin etovana tuo teksti jälkeenpäin näyttäytyy tietokoneen näytöltä. Ehkä se menee yliyrittämiseksi tai kirjoittamiseksi ilman oikeata ajatusta kirjoittamastaan asiasta. Ärsyttää, olisi mukava kirjoittaa siten, että itsekin voisi samanlaista tekstiä mielellään lukea ja mistä itsekin oikeasti tykkäisi. Ehkä minusta ei vain ole kirjoittamaan tai ehkä nuo maailman mahtavimmatkin kirjoittajat suoltavan välillä sata sivua tekstiä joista vain kymmenen on kelvollista julkaistavaksi ja ne huonommat erottuvat juuri siinä etteivät he heitä mitään hukkaan, minä tosin olen vielä huonompi sillä en saa edes pientä tekstin pätkää kirjoitettua josta saisin edes yhden kunnon virkkeen talteen otettavaksi. Blogissani on sen kymmenen valmiiksi kirjoitettua luonnosta joista ei edes muokkaamalla saa aikaiseksi mitään sellaista jonka viitsisin julkaista. Tämän tekstin kirjoittaminen tuntuu jostain syystä mukavalta, toisin kuin aiemmin pävällä kirjotitamani puurros jonka julkaisinkin, mutta jouduin sen myöhemmin poistamaa sillä se oli niin ristiriidassa kaiken sen kanssa kuinka tahtoisin kirjoittaa, ei niinkää sen mitä tahtoisin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti