Maailmassa on monia asioita joita en ymmärrä tai tajua, mutta yksi suurimmista on kaiken alku ja kehitys. Kuinka on mahdollista, että ennen kuin on mitään pakkautuu yhteen pisteeseen räjähtäen ja purkautuen valtavana energiana synnyttäen ainetta ja ei mitään. Mistä tuo ei mitään sitten syntyi ennen mitään kun ei kerran ollut mitään ja jos se onkin ollut aina niin miksi se on ollut ja mistä sitä on voinut syntyä. Jos ohitamme tämän ja siirrymme vaiheeseen jossa jo alkaa syntymään tähtiä ja planeettoja tästä kaiken alkavasta räjähdyksestä niin sen voin ymmärtää ja tajuta aivan hyvin.
Aikaa kuluu ja pikku hiljaa muodostuu meidänkin tuntemamme aurinkokunta tähteneen ja planeettoineen, mutta sitten yhdellä näistä planeetoista alkaa tapahtua ihmeellisisä asioita, jotenkin jossain sen uumenissa sattuu eri ainekset ja olosuhteet kohdalleen ja syntyy ainetta jota voimme nimittää elämäksi. Elämä jatkaa olemistaan kunnes se vuosien ja ties kuinka monien vuosien kuluessa on muuntautunut joksikin toisenlaiseksi kuin alun alkaen, mutta kuinka tämä kaikki voi tapahtua vain sopivien ainesten keskenään sekoittumalla, en ymmärrä.
Jos hypätään sen yli siten, että elämä on kehittynyt jo kasveiksi ja eri eläimiksi niin niiden kehittymisen ajan saatossa voin ymmärtää, mutta en sitä kuinka tyhjästä voi syntyä elämää joka sitten kehittyy monen monen mutkan kautta ihmiseksikin.
Jos taas hylkäämme edes osittain tämän kaiken ja ajattelemme kaiken alkuun asettajaksi jotain kaikkein korkeinta olentoa joka sanallaan sai planeetat paikoilleen ja kasvit ja eläimet syntymään niin silloinhan kaikki voisi olla tapahtunut vaikka siten kuin aiemmin tuossa kerroin tai millä tavoin tahansa.
Luojaa, Jumalaa ajatellessa meidän täytyy muistaa ettemme voi käsittää Hänestäkään oikeastaan mitään, kuinka Hän on saanut alkunsa? Missä? Millainen? Kuinka? Kysymyksiä riittää Hänestä, mutta Hänen olemassa olonsa on mielestäni ainoa mahdollinen ratkaisu elämän syntymiseen täällä tai miksei muuallakin.
On mielenkiintoista ajatella, että jos maapallo tuhoutuisi elämineen ja jos missään muuallakaan ei olisi elämää niin kuinka suunnattoman suuri ja kaunis maailmanaikkeus jäisi näkemättä, planeetat kiertäisivät ratojaan, tähtiä syntyisi ja kuolisi, eikä ketään, ei ketään olisi siitä todistamassa. En voi uskoa, että niin on tarkoitettu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti