Mielikuvitusta

Kuinka voikaan risu tai keppi muuntua moneksi lapsen leikkiessä, milloin miekka, kauha, taikasauva, kävelykeppi, kaveri tai mikä vain voi olla tuo yksi ja ainoa oksan pätkä, mutta ostappa hänelle kaupasta hieno kallis lelumiekka niin ei siitä muuhun sitten olekaan. Pelkkä risu on mielikuvituksen kanssa arvokkaampi kuin valmis lelu jonka kanssa ei kuvitella tarvitse. Annan vielä esimerkin.
Lapseni juoksee keppi jalkojen välissä ja huutaa "Matkaan Epona!" kannustaen taas tänään tuota mahtavaa hevosta laukkaan kohti uusia suuria seikkailuja. Ajattelen tekeväni lapsen leikistä parempaa ja seuraavalla kauppareissulla ostan hänelle oikean keppihevosen.
Keppihevonen tappoi lopulta hevosleikin, makaa jossain sängyn alla kerran pari ratsastettuna. Alkuperäinen keppi on vielä leikissä, se taitaa olla nyt valomiekka, pitäisiköhän pikku jedille ostaa kaupasta oikea leluvalomiekka...