maanantai 26. tammikuuta 2009

Leipomo

"Tule, tule jo!" sanoo poika tarttuen isänsä suureen käteen vetäen häntä katsomaa jotain suurta ihmettä jonka tahtoo jakaa hänen kanssaan. "Odotahan nyt hieman." isä tokaisee selkä kumarassa pojan perässä kävellessään kohti takapihalla kohoavaa suurta metsää jota asuttavat suuret komeat männyt seisovat jylhäinä heti nurmikon reunalla.
"Joko tässä kohta ollaan perillä?" isä jo hieman tuskastuu "Ei minulla kyllä oikein koko päivää ole aikaa täällä metsässä seikkailla, pitäisi vielä töitäkin ehtiä tekemään." Silmissään innostunut loiste poika vetää isäänsä perässään otettaan kädestä tiukentaen kuin kuulematta sanaakaan isän puheesta. "Ihan kohta, tuon kiveä takana." poika osoittaa suurta kiveä muutama metrin päässä.
Isän uteliaisuus pojan innostusta kohtaan ksvaa pikku hiljaa lähemmäs jouduttaessa. Kiven taakse päästyään isän ilme on ymmyrkäinen, kasa risuja jotka on nostettu suurta kiveä vasten ja joiden alla on muutamia noin nyrkin kokoisia kiviä aseteltuna vierekkäin. Pojan silmien loiste on muuttunut suorastaan häikäiseväksi hänen suunsa noustessa hymyyn ja isä voisi jopa vannoa, että poika on tässä hetkessä kasvanut pituutta muutaman sentin. "Tuota, onpas se hieno...öh, maja ja kiviä ja kaikkea." sanoo isä hieman vaivautuneena ajatellen kuitenkin mielessään, kuinka hän lähtikin tämmöisen risukasan takia metsään kun olisi senkin ajan voinut aivan hyvin tehdä tärkeämpiä asioita kuten työtä tai vaikka juoda kupillisen kahvia. "Ei se ole maja vaan se on leipomo jossa tehdään leipää, siinä on sinulle ja äidillekin, mutta ne eivät ole vielä kypsiä."
Isän alkaessa jo hieman tuskastumaan "Ei minulla ole aikaa niitä nyt jäädä tänne odottamaan, jos minä menen jo kotiin niin tuo se minun kiv...eiku leipä sitten sinne, jooko?" "Joo" vastaa poika hymyillen isän pörröttäessään hänen hiuksiaan. "Hyvä." isä vastaa hymyillen ja kääntyy kävelemään takaisin kotitaloa kohden.
Isän selän häipyessä näkyvistä poika kyykistyy nostamaan kauniin pyören kiven leipomostaan pienen kyyneleen valuessa poskella, joka tippuen tuohon tuoreen leipäsen päälle kastelee siihen pienen tumman läiskän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti